Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opintosuunnassa perehdytään suomeen ja sen sukukieliin. Kieliä tarkastellaan yhteisöllisenä ilmiönä ja alueellisen kulttuurin ilmentäjänä. Opiskelija perehtyy suomalais-ugrilaisten kielten rakenteeseen, historiaan ja käyttöön sekä kieliä puhuvien kansojen kulttuurien erityispiirteisiin.

Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opiskelijat voivat erikoistua suomalais-ugrilaiseen kielentutkimukseen tai johonkin tiettyyn suomen sukukieleen ja sen kulttuuriin. Suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa keskitytään suomalais-ugrilaisiin kieliin, kielivähemmistöihin ja kielten puhumaympäristöön. Saamentutkimuksessa opiskelija perehtyy saamelaiskieliin (erityisesti pohjoissaameen), saamelaisryhmien kulttuuriin ja historiaan sekä vähemmistökysymyksiin. Unkarin kielen ja kulttuurin opiskelija opiskelee unkarin kieltä sekä unkarilaista kirjallisuutta ja kulttuuria. Vastaavasti Viron kielessä ja kulttuurissa keskitytää vahvaan viron kielen taidon hankkimiseen ja kulttuurin ymmärrykseen.

Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opiskelijana on mahdollista suuntautua äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi, mutta tällöin vaaditaan kandivaiheessa valinnaisiin opintoihin joko suomen kielen taikka kotimaisen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen laajat opinnot. Lisäksi näistä toisesta on käytävä vähintään 30 opintopisteen laajuiset niin kutsutut ”siltaopinnot”, jotta aineenopettajan pätevyysvaatimukset täyttyisivät. Tämä tarkoittaa siis jonkin verran ylimääräistä opiskelua.

Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opiskelijat sijoittuvat työelämässä mm. julkishallinnon ja kansainvälisen kulttuurivaihdon tehtäviin, kansalaisjärjestöihin, suurlähetystöihin, opetusalalle, tulkeiksi, kääntäjiksi ja tutkijoiksi. Sivustolta toissa.fi löytyy laaja kuva suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja opiskelleista henkilöistä ja heidän sijoittumisestaan työmaailmassa. Opintosuunnasta valmistuvilla on kohtuullisen korkea työllistymisprosentti.

Alla on tietoa eri opintojen vaiheisiin kuuluvista opintojaksoista. Opinnot on jaoteltu opintosuunnittain, sillä ne poikkeavat hieman toisistaan. Mukana on esimerkiksi tietoa siitä, milloin opintojakso kannattaa tai on mahdollista suorittaa luentokurssina sekä kuinka paljon opintopisteitä kustakin opintojaksosta on tarjolla. Opintojakson koodia klikkaamalla pääset opintojakson kurssisivulle. Kandi- ja maisteriohjelmien yhteisistä pakollisista opinnoista on erillinen osio opintojen yleissivulla.

Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opinnot

Perusopinnot (30 op)

Aineopinnot (45 op)

Syventävät opinnot (70 op)

Saamentutkimuksen opinnot

Saamentutkimukseen ei voi erikoistua suoraan maisteriopinnoissa, joten suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelmassa saamentutkimuksen opiskelijat ovat yleensä automaattisesti yleisen fennougristiikan opiskelijoita. Nämä syventävät opinnot löytyvät yltä. Saamentutkimuksesta voi siirtyä myös esimerkiksi alkuperäiskansatutkimuksen maisteriohjelmaan, mutta sen tietoja ei ole saatavilla täällä.

Perusopinnot (30 op)

Aineopinnot (45 op)

Viron kielen ja kulttuurin opinnot

Perusopinnot (30 op)

Aineopinnot (45 op)

Syventävät opinnot (70 op)

Unkarin kielen ja kulttuurin opinnot

Perusopinnot (30 op)

Aineopinnot (45 op)

Syventävät opinnot (70 op)